WUT?

Tämä musiikki on varmastikin pimeistä voimista lähtöisin; sillä on kyky nyrjäyttää kuuntelijan lantio.

Lone - Airglow Fires
 

WUT?

Lancelot / Laberge

Boyzone lauloi joskus että

It's only words 
And words are all I have 

Mulla ei oo noita sanojakaan, joten annan vaan kahden mahtavan biisin puhua ite puolestaan.

Lancelot - You'll Never Be Mine



Laberge - Falling Away

Tää jälkimmäinen on soinut Bassoradion primetimessakin ihan huolella. Bassoradion primetimesta tekis mieli puhua muuten enemmänkin. Soittolistoja! Tosi harmillinen suuntaus. Nojoo, ehkäpä puhun joskus toiste.

DISCO DISCO DISCO AYE AYE AYE CALIENTE!!!!

Ei kauheasti oo asioita mielessä, musiikkia paljonkin. Uus Daft Punk on ihan paska. Joo, voinen myöntää että en "tajua" sitä. Ihan paska. Enää en odota mitään.

PAITSI tietty uutta Boards Of Canadaa. Ja Siriusmoa!

Tämmöinen maistiainen on uudelta levyltä pistelty. TOSI läskit soundit, as always. Levy ulkona 16.6.2013.

Siriusmo - Itchy

Aah tekis mieli vielä sanoa jotain tuosta Daft Punkista, mut en viitti/osaa nyt. Oon vieläki jotenkin vähän niinku, öh, stupified! Diplo sanoi sen ihan hyvin.

but I dont know.... indeed. No, disco disco disco YEAH. Uutta energistä (ja _hyvää_) Discoa tarjoilee myöskin Flight Facilities.  NAM. 

Flight Facilities feat. Elizabeth Rose - I Didn't Believe

Hmmh mitäs vielä. Vihdoinkin sain käytyä läpi Mungolian Jet Setin Mungodelics-lättysen läpi! Se on TOSI hyvä. Ihan tän hetken lemppari tuo koko lätty. Jotenkin piristävän adulttia ja hillittyä meininkiä. Kosmisia ja lämpimiä asioita. Luulen että saatan kuunnella tätä joskus jopa vanhempanakin. Suosittelen hikisiin kesäpäiviin. Ja öihin.


Mungolian Jet Set Vs Unni Wilhelmsen: Revolving Door


Ei hitto kyllä ne norjalaiset osaa.

Lovin'

Jessie Ware - Imagine It Was Us

 

Jalka goes *vipattel*

Höhöh niin lupaavasti lähti tänki blogin pitäminen, mut sit iski perusasiat vastaan - laiskuus ja auringon vähäinen näyttäytyminen käpyrauhasen tienoilla aka paskat vibezit. No, jos tästä taas jotain yrittelis, parempi kuitenkin kai olla lupailematta mitään.

Jotain mitä oon ite kuunnellu kauheesti koko kevään;

Ehtaa French Express-laatua taas, tällä kertaa asialla Ruotsin deep-veijari Jonas Rathsman. En saa tarpeekseni!

Jonas Rathsman - Bringing You Down

 

Sitten jotain jo viime vuoden puolelta. Tämä itseasiassa on taas French Express.....kamaa........ Jaa pitäisköhän tän blogin nimi sittenkin oli Ripan frents ekspres boosting blace . blogspot. com sääthänää. No, enhän mä sille voi mitään että lafkan shit is real niin sanotusti. Moon Bootsia taas, jo oikeastaan viime vuoden puolelta reippaasti. Ihana kesäralli jeejee. Moon Boots on ehkä tuottajatasolla tällä hetkellä kyllä joku meikän idoli. Niin dynaamista, yksinkertaista ja ilmavaa.

Alison Valentine - Peanut Butter (Moon Boots remix)

 

Pois French Expressista ja todella perinteisten asioiden pariin. Klassista Piano-Housea vuodelta 2013 Alex Agoren tarjoamana. Aaaah toimii.

Alex Agore - Mizz Honey

 



Mmmmm ja sitten jotain ihan muuta. Itsekin tosiaan tykkään räpellellä kamaa aina inspiksen ja oikean energiatason iskiessä. Inspikset on tosi usein kohillaan, mut ei vaan JAKSA. Shiiiiet. No joo, tässä on viis biisiä keväältä.

 

Eipä tässä kai muuta. See you sooner than later toivottavasti.

Let's keep up the pace

Eihän tätä tahtia sovi rikkoa! Postaus per päivä kunnes seinä tulee vastaan (eli varmaan huomenna).

Aattelin ottaa randomtsekkauksen tän syksyn suosikkijuttuihini. Siistejä biisejä, siistejä videoita.


Ninja Tunelta ei oo pitkään aikaan tullu mitään kauhean freesin oloista settiä, tai sitten en ole vaan seurannu tarpeeks. Enkä kyllä olekaan, tääkin sattumalta tuli jossain vaiheessa vastaan. Mulle ihan uutta soundia. Synkeitä sävyjä on kuultu elektronisessa musiikissa liikaakin viime vuosina, kun miettii vaikkapa jotain geneerisimpiä kaiku-hiilikaivos-dubstepsuja. Mukavaa kun rytmit on taas pinnassa. Tekisi mieli viitata kakofoniaan ja anarkistisiin rytmeihin, mutta on tämä kuitenkin sen verran hallittua, että dekonstruktointi sanallisesti olisi mahdollista, mutta pitäydyn kuitenkin puhumaan tunteista (nyt ja aina) ennemmin. Ahdistus ja masennus ovat tunteina jokaiselle tietty erilaisia, mutta itselle tämä kyseinen teos tuntuu aidommalta kuin mikään pitkään aikaan. Ahdistus, vitutus, oksennus, pimeys, negatiivisuus, katkeruus. Painekattila, siltä tuo biisi kuulostaa. Pitelemättömältä.

Ja ehkäpä vuoden suosikkivideo.

Lorn - Weigh Me Down




Ninja Tune-soundeista voimmekin siirtyä hyvinkin helposti kotimaiseen Koti6-kaksikkoon. Facebook-group osaa kertoa heistä seuraavaa:

"Koti6 on helsinkiläinen levykeräilijän ja biittinikkarin muodostama kaksikko, joka tekee eklektistä hip hop -vaikutteista intrumentaalimusiikkia ja tuottaa satunnaisesti biittejä suomalaisille rap-artisteille. Koti6:n jäsenet ovat olleet mukana tekemässä suomalaista hiphoppia eri kokoonpanoissa vuodesta 1993"

Muistan ottaneeni ensimmäisen yhteyden Koti6-tuotantoon Nopsajalan mäsäks-remixin yhteydessä. En oo ikinä kauheasti pitänyt Nopsajalan ylipirteästä maailmaa syleilevästä meiningistä ku ite oon niin katkereoitunut kusipää, mut tuossa kyseisessä remixissä Herra Jalkakin toimi. Ehkäpä jopa ensimmäistä kertaa.  Tai no, olihan se siis ihan kova joskus Oodi B-Boylle-aikoina! No mutta niin, I digress. Koti6 on siis päästänyt ulos juuri hiljattain Monspin kautta pitkäsoiton nimeltä Salainen numero. Voin kertoa että tällaista soundia ei todellakaan ole liikaa Suomessa. Mahtavaa! Jos Ninja Tunella asustava Wagon Christ on lukijalle tuttu, pidät todennäköisesti myös tästä. Tässä levyn nimikkoraita:

Koti6 - Salainen numero



Koti6 – Salainen numero Spotifyssa

Sitten jotain perinteisempää.

Chris Malinchak, rakastan sinua, Palautit taas ainakin toviksi uskoni sielukkaaseen ja merkitykselliseen houseen. Koko katalogisi tuntuu rakkaudelta ja/tai seksiltä. Hyviä tunteita molemmat. Esimerkkejä sallinette esittävän.

Pehmeämpi Malinchak

Chris Malinchak - So Good To Me



Irstaampi panoäijä Malinchak

Chris Malinchak - All Shook Up




Ja sitten jotain perinteisempää house-styygettiä. Mies tosiaan on jenkkiläisellä levylafkalla French Express ja tässä biisissä todellakin mennään jossain.... ranskalaisuuden suunnalla. Rakastan tätä kaikessa yksinkertaisuudessaan ja perinteikkyydessään.

Chris Malinchak - Accolade




Samaisella French Express-lafkalla asustaa Moon Boots. Muu tuotanto ei ihan samalla tavalla ole vakuuttanut kuin tämä Sugar-raita, mutta se vastaakin jotain kymmentä biisiä. Söpöä, viatonta ja siltikin tosi sensuellia. Tollaset (vähän liiankin yleisiksi käyneet) kasarifunkyt soundit, prince-soinnut, söpö Janet Jacksonilta lainattu vokaaliraita + mystinen marimba/ksylofoni-kuvio. Niin yksinkertaista, että tulee melkein mieleen Juhani Tammisen lätkäviisaudet:

KISS-menetelmä

"Tammisen kehittämä Keep it simple, stupid -menetelmä korostaa laadun merkitystä kaikessa tekemisessä. KISS-menetelmän avulla oppii suunnittelemaan treenit sekä seuraamaan omaa kehitystään."

Nii. KISS vittu.

Ainii se ite biisi.

Moon Boots - Sugar




Joka tapauksessa: Sugar taistelee vuoden suosikkibiisistä mun kirjoissa. Vähintäänkin tanssisaralla.

Hohhoijaa, kivaa hommaa tää kirjottelu! Nyt silti jää vaan tähän. Pitää jättää muilleki päiville vähän jotain!

Heippa! See U soon!

T.Risto

P.S. Ei ollukaa niin paljoa siistejä videoita, yks vaan. Tai no onhan toi Accoladen Logic Pro-videoki tietty ihan havainnollistava.

DOWN UNDAH pt.II

Asiaa kun enemmän mietin, niin ymmärsin että tehtävä on liian iso minun rajalliselle verbaaliarkulleni.

Siispä päätin tehdä asiasta spotify-soittolistan. Antaa musiikin hoitaa puhumisen. Tämä on blogin vahva linjaus jatkossakin; teidän pitää vain luottaa minuun ja antautua musiikin vietäväksi.

Lisättäköön vielä;

1) Listalta et tule löytämään Tame Impalaa, Architecture In Helsinkiä, Pondia taikka vaikkapa Wolfmotheria. Kelpo bändejä kaikki, mutta tässä blogissa käsitellään jotain muuta. Ainakin tällä hetkellä, mutta never say never niinku Justice Beaverkin laulaa.

2) Cut Copy jätetty pois olettaen että ko. pumppu on varmasti kaikilla hanskassa.

3) En varsinaisesti ole ikinä etsimällä etsinyt aussimusaa, joten tämä kaikki mitä listalla on, on sattumalta tullut vastaan.  En siis väitä olevani mikään aiheen asiantuntija ja ymmärrän että tässä on kaikesta tuon pienen suuren mantereen tuoreesta tarjonnasta esillä noin promille. Toivonkin että joku suomea taitava aussiskeneilijä osaa tähän jotain vinkkailla! Tai siis ihan millä kielellä vaan. Hit me!

Helectronica: Down Under!


Australian yhteydessä haluan myös mainita Future Classic-levylafkan.


http://www.futureclassic.com.au/

Tuolta kumpuaa mahtavan paljon tuoretta tavaraa, eikä tietenkään pelkästään australialaista. Tässä muutama otos.

Kovin tykästynyt olen La La Landista ponnistavaan Poolsideen.

Poolside - Slow Down



Ja sitten parin vuoden takainen herkemmän osaston Fc-julkaisu

Houses - Soak it up




Ja ensikosketukseni Future Classiciin tapahtui tämän kautta aikoinaan. Vieläkin maistuu.

Theatre Of Disco - YOA (The Twelves remix)



No mutta niin, nythän tässä lähdettiin ihan sivuraiteille! Eihän nää ollu ees ausseja!

Seuraavalla kerralla jotain muuta sitten. Heippa!

T. Risto